H1 Linux Palvelimet

Tehtävään tarvitaan tietokone ja USB-tikku. Käytin kotikonettani ja Maxellin 8GB usb-tikkua.

a) Tee oma Linux-livetikku. Kokeile sitä jossain muussa kuin koulun koneessa. Tämä kohta ei edellytä asentamista – jos kuitenkin asennat, ota ensin varmuuskopiot.

Aloitin tehtävän tekemisen lataamalla Xubuntu 16.04 version levykuvan (url:http://ftp.lysator.liu.se/ubuntu-dvd/xubuntu/releases/16.04/release/xubuntu-16.04.3-desktop-amd64.iso). Se tarvitaan Linux-livetikun tekemiseen. Sen jälkeen latasin UnetBootin (url:https://unetbootin.github.io/) eli ohjelman, minkä avulla levykuva saadaan usb tikulle niin, että sitä voi käyttää Xubuntun boottaamiseen tietokoneelle.

unebtowetwt.png

Unetbootinista valitsin ensin “Select Distribution” valikosta Xubuntu ja “Select Version” valikosta versio 16.04, koska se on lataamani levykuvan versio Xubuntusta. Sen jälkeen valitsin kuvassa näkyvästä “Select disk image file” kohdasta levykuvan sijainnin, eli C:\Users\Maltatec\Downloads\xubuntu-16.04.3-desktop-amd64.iso, jonka jälkeen jälkeen valitsin USB:n sijainnin, joka oli E:\ ja valitsin OK.

unetboot.png

Tämän jälkeen ei tarvinnut kuin odottaa, että ohjelma on valmis. Livetikun luomisessa ohjelmamma kestää noin kolme minuuttia, jonka jälkeen ohjelma ilmoittaa “Installation Complete”. Valitsin Exit. Livetikun luomiseen meni aikaa noin 5 minuuttia.

unetboot3.png

Käynnistin tietokoneeni uudelleen ja ennen Windowsin käynnistymistä “spämmäsin” F12 näppäintä, joka omassa koneessani vie käyttäjän boot menuun.

Boot menu näyttää tältä. 20170827_191525.jpg

Valitsin boot menusta kohdan “USB DISK Pro PMAP”, jonka jälkeen tietokone alkoi boottaamaan järjestelmää tikulta. Hetken päästä ilmestyi valikko, josta valitsin ylimmän vaihtoehdon eli “Try Xubuntu without installing”. Odotin hetken ja Xubuntun työpöytä ilmestyi. Livetikku siis toimi ja sillä pystyi boottaamaan Xubuntu 16.04 version.aloitusnaytto.png

b) Listaa testaamasi koneen rauta (‘sudo lshw -short -sanitize’).

Ruudun vasemmalla ylänurkassa on (edellisessä kuvassa hiiren kohdalla) valikkopainike. Klikkasin sitä ja kirjoitin hakuun “command” ja valitsin ylimmän ohjelman eli terminal emulatorin.kaynnistysvalikko.png

Terminal emulatoriin kirjoitin käskyn ‘sudo lshw -short -sanitize’ ja emulaattori antoi minulle kuvassa näkyvät tiedot. kohta h2 koneen rauta.png

Käskyllä ‘sudo lshw -short -sanitize’ emulator ilmoittaa tietokoneen osien nimiä, kuten omassa koneessani prosessori i7-4790k, emolevy Z97X-Gaming 5 ja näytönohjain GeForce GTX 980 Ti.

c) Asenna kolme itsellesi uutta ohjelmaa. Kokeile kutakin ohjelmaa sen pääasiallisessa käyttötarkoituksessa.

Valitsin oikealta ylhäältä avatusta valikosta “Software” kohdan. Sitä klikkaamalla aukesi ohjelma jolla latasin muita ohjelmia Xubuntulle.

softan lataus.png

Ohjelmat joita latasin olivat Audacity eli muun muassa editoimiseen käytettävä ohjelma, Blender eli 3D mallintamiseen käytettävä ohjelma ja Geogebra eli muun muassa opettamisessa käytettävä piirto-ohjelma.audacity.png

geogebra ohjelma.png

blender.png

Ohjelmat oli helppo ladata “Software” ohjelmalla. Kirjoitin Softwaren hakuun niiden ohjelmien nimet, jotka halusin ladata ja valitsin Install, joka automaattisesti latasi ja asensi ohjelmat Xubuntulle.

d) Mitä lisenssiä kukin näistä ohjelmista käyttää? Selitä lyhyesti, mitä oikeuksia ja velvolisuuksia tuosta lisenssistä seuraa.

Kaikki kolme lataamani ohjelmaa eli Blender, Audacity ja Geogebra ovat OpenSource ohjelmia eli avoimen lähdekoodin ohjelmia. Avoimen lähdekoodin ohjelmia saa käyttää vapaasti, kopioida, muokata ja jakaa eikä niistä tarvitse maksaa lisenssimaksuja. Tässä lista vaatimuksista, jotka avoimen lähdekoodin ohjelman on täytettävä.

12312312.png(url: https://coss.fi/avoimuus/avoin-lahdekoodi/)

d) Listaa käyttämäsi ohjelmat (esim. MS Word), kunkin ohjelman käyttötarkoitus (esim. Tekstinkäsittely) ja vastaava vapaa Linux-ohjelma (esim. LibreOffice Writer). Jos johonkin tarkoitukseen ei löydy vapaata Linux-ohjelmaa, listaa sekin.

Windowsilla ohjelmat joita käytän usein ovat MS Word, MS Excel, Windows Media Player ja Notepad++.

MS Word, käyttötarkoitus = tekstinkäsittely

MS Excel, käyttötarkoitus = taulukkolaskenta

Windows Media Player, käyttötarkoitus = videon- ja äänentoisto

Notepad++, käyttötarkoitus = code editor

MS Wordille Linuxille löytyy vastaava LibreOffice Writer

MS Excelille Linuxille löytyy vastaava LibreOffice Calc

Windows Media Playerille Linuxille löytyy vastaava VLC Media Player

Notepad++lle Linuxille löytyy vastaava Sublime Text.

LÄHTEET:

https://coss.fi/avoimuus/avoin-lahdekoodi/ – Avoin lähdekoodi

 

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s